Keittiön lattiamateriaali aiheutti päänvaivaa. Alkuperäinen lattia oli maalattua lautaa, viimeisin maalikerros lattiassa oli ruskea. Ensin ajattelimme laittaa lattiaan uudet ponttilaudat ja pintakäsitellä samalla öljyllä tai vahalla mitä muihinkin lattioihin tulee. Mutta. Faktat pöytään. Kaksi koiraa, viisi ihmistä. Paljon oleskelua ja kauttakulkua. Koirat keittiössä päivät kun ihmiset ovat poissa. Keittiön lattia jos mikä on kulutukselle altis, ja lautalattia olisi ehkä masokismia tässä tapauksessa. Laatat eivät tulleet kysymykseen, koska rossipohjan kanssa olisi pitänyt sitten tehdä kommervenkkejä. Esim. valaa betonia aika paksulti ja odottaa monta kuukautta sen kuivumista. Ei ei.
Näin mainoksen vinyylikorkista ja kiinnostuin. Kestävää, lämmin jalan alla, ei kopise kuten laminaatti. Otin mallikappaleita vinyylikorkista mukaan ja lupaavalta vaikutti. Nuo vaaleat sävyt jäivät äänestyksessä pois ja valituksi sävyksi tuli tuo toinen lankku vasemmalta.
Koolauksen päällä olevien lautojen päälle laitettiin puulevyä.
Puolikas keittiön lattiasta asennettuna.
Valmis! Vinyylikorkkilattia on yhtä helppo asentaa kuin laminaatti tai parketti, ja hyvältä tuntuu jalan alla. Mikään ei tietysti voita aitoa puulattiaa, mutta jos tämä on yhtä kestävä ja helppohoitoinen kuin luvataan, niin olen tyytyväinen.
Itse asiassa käväisin juuri vanhassa talossa jota oli remontoitu parin vuoden ajan, ja siellä oli lattioissa käytetty vinyylikorkkia juuri lasten ja eläinten takia. Hyvältä näytti ja tuntui, ja talon emäntä kehui lattiaa hyväksi valinnaksi.